oljy2

Jätetään fossiiliset

Aurinko on tärkein – melkeinpä ainoa – energianlähteemme. Myös tuuli- ja bioenergia sekä fossiiliset polttoaineet ovat välillisesti peräisin auringosta. Kymmeniä miljoonia vuosia sitten eläneet esihistorialliset kasvit ja meren eliöt ovat hautautuneet meren pohjan kerroksiin. Kovan paineen ja kuumuuden vaikutuksesta ne vähitellen muuttuivat öljyksi ja kaasuksi. Kivihiili on syntynyt lähes samalla tavalla, yli 300 miljoonaa vuotta sitten.

Kivihiiltä ryhdyttiin käyttämään polttoaineena jo 1600-luvulla ja sen merkitys oli keskeinen teollisen vallankumouksen polttoaineena 1700- ja 1800-lukujen taitteesta eteenpäin. Kivihiilellä käyvät höyrykoneet tuottivat sen koneistetun tuotannon perustan, josta teollinen tuotanto sai alkunsa.

Kivihiiltä löytyy kaikilta mantereilta ja se on halpaa. Varastoiminen on helppoa, mutta kuljettaminen vaatii laivoja ja junia. Nykykäytöllä kivihiilivarantojen arvioidaan kestävän vielä jopa 200 vuotta, mutta louhiminen tulee yhä vaikeammaksi. Hiilen polttaminen saastuttaa, siitä syntyy mm. happamoitumista aiheuttavaa rikkidioksidia sekä typen oksideja. Lisäksi syntyy runsaasti hiilidioksidia.

Öljyä on rajallisesti

Öljy on syrjäyttänyt kivihiilen maailman tärkeimpänä polttoaineena 1960-luvulla. Öljyn tislaaminen keksittiin 1850-luvulla, mutta alkuun näin syntynyttä petroolia keksittiin käyttää lähinnä öljylamppujen polttoaineena. Polttomoottorin ja autojen yleistyminen muutti tilanteen.

Alussa öljyä esiintyi lähteissä, joista se suihkusi omalla paineellaan, kunhan maahan porattiin reikä. Nykyisin öljy on pumpattava monien kilometrien syvyydessä – ja yhä useammin syvän meren pohjan alla – sijaitsevista kentistä, joiden valmistelu öljyn pumppaamista varten kestää vuosia. Nykymenolla raakaöljyä arvioidaan riittävän ehkä 40 vuodeksi, mutta saatavuus vaikeutuu vuosi vuodelta ja hinta nousee yhä korkeammaksi.

Maakaasun varantoarviot vaihtelevat

Maakaasun kulutus on pienempää kuin öljyn, koska esimerkiksi sen käyttö liikennepolttoaineena on öljyä hankalampaa. Nykyisellä kulutuksella maakaasun arvioidaan riittävän enemmän kuin 50 vuotta, mutta vähemmän kuin sata. Varannot loppuvat siis mitä ilmeisimmin tämän vuosisadan kuluessa. Viime vuosina käyttöön otettu liuskekaasu saattaa jatkaa kaasun riittävyyttä parilla vuosikymmenellä.

Maakaasun ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin öljyn, mutta kuljettaminen on hankalaa ja hinta nousee jatkuvasti. Varastointi ei onnistu suuressa mittakaavassa, joten saatavuusongelmiin varautuminen ei ole käytännössä mahdollista.

Uraani ei ole fossiilista

Maapallon uraanivarat ovat peräisin siitä tähtienvälisestä aineesta, josta aurinko ja planeetat ovat aikoinaan muodostuneet. Maapallon geologiset prosessit ovat sitten rikastaneet uraania maapallon pintakerroksessa oleviksi esiintymiksi, joista sen kaivaminen on käytännössä mahdollista.

Tunnetut taloudellisesti hyödynnettävät uraanivarat ovat alan järjestöjen tekemän inventaarin mukaan noin 4,5 miljoonaa tonnia. Se riittää nykykulutuksella suunnilleen tämän vuosisadan loppuun. Tämän päälle tulevat toistaiseksi löytämättömät esiintyvät. Lisäksi merivedessä lienee uraania kaikkiaan noin viisi miljardia tonnia. Tällä perusteella uraanin saatavuus ei ole ydinvoiman kehitystä rajoittava tekijä.

Uraanivarannot tai edes uraanin hinta eivät itse asiassa olekaan kovin merkityksellisiä asioita ydinvoiman kannattavuutta arvioitaessa. Polttoaineen hinta edustaa vain noin neljännestä ydinsähkön kustannuksista – pääomakustannukset ovat keskeinen asia. Viime vuosina olemme Suomessa saaneetkin seurata, miten ydinenergian hinta nousee melkein silmissä, kun Olkiluodon 3-voimalan aikataulut ovat paukkuneet ja budjetti tähän mennessä lähes kolminkertaistunut alkuperäisestä.

Hyvää ydinvoimassa on, että sen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten hidastaa ilmaston lämpenemistä. Huonoa on nopeasti nousevien kustannusten lisäksi epävarmuus laitosten elinkaaren lopusta. Ydinvoimalan purkamisen kustannuksista ei ole juuri tietoa ja käytetyn polttoaineen turvallinen varastoiminen 100.000 vuoden ajaksi on jokseenkin täydellinen mysteeri.



Tilaa uutiskirje

Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja tilaa uutiskirje. Pysyt aina ajan tasalla aurinkoenergian kuulumisista.

Aurinko Lietso

Kauppahuone Lampila Osakeyhtiö
Leiniläntie 86
52550 Hirvensalmi

Puh: 010 666 5350
Email: info (at) lietso.fi

Ajankohtaista