AHJO-blogi

Uusimmat artikkelit

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa Ahjo -blogi

Teksti ja kuvat: Jouko Lampila

Aurinkoenergia on mainio tapa tuottaa päästötöntä sähköä, mutta sähkön varastoiminen yön ja pilvisten päivien varalle on hankalaa. Vety saattaa olla ratkaisu ongelmaan.

Etelä-Savossa, Mäntyharjun Voikoskella, vuolaan Voikosken rannalla toimii perheyritys nimeltään Woikoski Oy. On toiminut jo pitkään – yli 130 vuotta – vuodesta 1882 lähtien. Yhtiö valmistaa kaasuja, esimerkiksi argonia, asetyleeniä, happea, heliumia, typpeä – ja VETYÄ.

Vetyä auton tankkiin

Vetyä voidaan valmistaa monella eri tavalla. Se voidaan höyryreformoida maakaasusta tai biokaasusta, sitä syntyy kloorijohdannaisten kemian teollisuuden prosessien sivutuotteena ja vesi voidaan hajottaa elektrolyysillä hapeksi ja vedyksi. Woikoski käyttää viimeksi mainittua menetelmää.

Aivan viime viikkoina Woikoski on saanut paljon mainetta kehittämänsä vedyn tankkausaseman tiimoilta. Korealainen Hyundai on ryhtymässä valmistamaan vetyautoja sarjatuotantona. Autossa on 100 kW polttokenno, joka muuttaa vedyn suoraan sähköksi. Nimestään huolimatta polttokennossa ei ole liekkiä eikä liikkuvia osia, vaan reaktio on puhtaasti sähkökemiallinen. Syntynyt sähkö pyörittää autoa kuljettavaa sähkömoottoria.

Hyundai ix 35 -vetyauton tankkiin mahtuu 700 barin paineella 5-6 kg vetyä. Vedyn sisältämä energiamäärä on kolme kertaa niin suuri kuin bensiinillä, joten auto kulkee yhdellä tankkauksella noin 600 km – melkein yhtä pitkälle kuin tavallinen auto – ja pakoputkesta tulee vain vesihöyryä.

Vetyä jo yli 100 vuotta

Woikoski ei ole aivan aloittelija vedyn kanssa, koska sitä on valmistettu Voikoskella jo yli 100 vuotta. 1910-luvulta alkaen vetyä käytettiin hitsauskaasuna, kunnes asetyleeni vei sen aseman. Tehdas rakennettiin aikoinaan kosken rannalle, koska siitä saatiin energiaa. Tänäkin päivänä Woikosken oma vesivoimalaitos tuottaa osan tehtaan tarvitsemasta sähköenergiasta.

Woikoskella on myös pitkä kokemus vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. 1930-luvulla tehtaan silloisen omistajan Bertil Palmbergin Packard ajeli pitkin Voikosken raitteja vedyn voimalla. Silloin ei ollut polttokennoa, vaan vety toimi aivan tavallisen ottomoottorin polttoaineena.

Tällä hetkellä vetyä voi tankata Hyundaihin Voikoskella. Hinta on 10 eur/kg, mutta laskee myöhemmin 6-8 euroon. Tarkoitus on laajentaa jakeluverkostoa ympäri Suomea ja erityisen suuret markkinat Woikoski näkee viennissä. Lopullinen ratkaisu on itsenäinen tankkausasema, joka tekee aurinkosähköllä vedestä vetyä, joka sitten tankataan autoihin. Sellaisen liikenteen hiilidioksidipäästö on tasan nolla!

Seuraavaksi vetykylä Mikkeliin?

Woikoski tekee yhteistyötä Tekesin, Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston sekä VTT:n kanssa, jonka kautta yhteistyökanava on auki myös maailman johtavaan vetytutkimusyliopistoon Fukuokaan Japanissa.

Mikkelissä on asuntomessut vuonna 2017 ja alueen asemakaavaan on tehty varaus voimalaitokselle. Varmaa on vain se, että voimala ei käytä fossiilisia polttoaineita, eikä ole maalämpölaitos. Lehdistön arveluiden mukaan laitos on jotakin sellaista, jota ei vielä ole keksitty. Noinkohan...

Aurinkosähköstä vetyä ja vedystä sähköä? Polttokenno tuottaa sähköä melko hyvällä hyötysuhteella ja sähkön lisäksi syntyy lähinnä lämpöä. Jos lämmölle on mitään käyttöä, vaikuttaa yhtälö lähes täydelliseltä. Ajoneuvokäytössä hyötysuhde on joka tapauksessa erinomainen verrattuna polttomoottoriin.

– Keski-Euroopassa vety-yhteiskunnan kehittäminen kuuluu valtioille, Suomessa meille, lohkaisi Woikosken hallituksen puheenjohtaja Clas Palmberg tankkausaseman esittelytilaisuudessa. 

Jotkin asiat vaativat kypsyttelyä. Bertilin visio saattoi olla oikea – ehkä hänen pojanpoikansa Clas pääsee toteuttamaan sen.

b2ap3_thumbnail_D800-56529_Korjala.jpg

Woikoski Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala esittelee vedyn tankkausasemaa, joka ei kovinkaan oleellisesti eroa tavallisesta bensapumpusta. Auton tankkaaminen kestää vain muutaman minuutin.

 

b2ap3_thumbnail_D800-56523_tankkaus.jpg

Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.

 

b2ap3_thumbnail_D800-56530_Voikoski.jpg

Woikosken tehdas on perustettu kosken – Voikosken – rannalle ja koskesta saadaan tänäkin päivänä osa tehtaan tarvitsemasta sähköenergiasta.

 

Viimeksi muokattu päiväyksellä Jatka lukemista
0 kommenttia
0

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa Ahjo -blogi

Hiljattain Kauppalehdessä PwC, Markedskraft ja kumppanit arvioivat sähkön hinnan alenevan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kehitys vaikuttaa erittäin huolestuttavalta ainakin ilmaston lämpenemisen näkökulmasta.

b2ap3_thumbnail_Kivihiili-TS.png
Kivihiili jyllää maailman energiamarkkinoilla. Kuva: TS

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi vuoden 2013 tammi-syyskuussa 47% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kivihiilen hinta on matala ja sen kulutus lisääntyy. Kivihiili on kasvihuonekaasujen kannalta huonoin tapa tuottaa sähköä, 1 kWh sähköä aiheuttaa 900 g CO2-päästön.

Ilmasto lämpenee, siitä pitävät kasvihuonekaasut huolen. Muuttuvan ilmaston vähäisinä ensioireina olemme saaneet kokea poikkeuksellisen kovia ja suuria kustannuksia aiheuttaneita syysmyrskyjä – ja Filippiinien tapaisia sanoin kuvaamattomia hirmumyrskyjä, jotka pyyhkäisevät kaiken tieltään. Ihmiskunnan on pakko uudistua ja katsoa seuraavaa kvartaalia kauemmas.

Nykyinen perspektiivimme on yksinkertaisesti liian lyhyt. Jos tänä vuonna ja ehkä vielä muutaman seuraavankin vuoden kustannukset pysyvät kurissa, niin kaikki on hyvin. Vaikka valtaenemmistö tiedeyhteisöstä on yksimielinen ilmaston lämpenemisestä, miettivät monet ekonomistit ja tutkijat kvartaalitalouden kourissa vain muutaman seuraavan vuoden kustannuskehitystä. Kauemmas on toki vaikeaa katsoa täydellä varmuudella, mutta silti erittäin todennäköiset kehitysnäkymät olisi vähintäänkin järkevää huomioida.

Kauppalehdessä puhuttiin rahasta, joten keskitytään rahaan: maapallon ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus on nyt noin 400 ppm. Viimeksi sen arvioidaan olleen yhtä korkealla noin 2-5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin valtameret olivat kuitenkin arviolta 20-40 metriä nykyistä korkeammalla. Mitä maksaa maailman kaikkien rannikkokaupunkien siirtäminen kymmeniä metrejä nykyistä korkeammalle? Mitä maksavat lisääntyneet hirmumyrskyvahingot? Ja mitä maksaa ilmaston lämpenemisestä johtuvien miljardien ilmastopakolaisten uudelleen sijoittaminen? Tämä on huomisen todellisuutta, jos emme toimi nyt. Toivottavasti emme ole jo myöhässä.

Ilmastonmuutos on käynnissä voimalla. Nyt on äärettömän huono hetki iloita halvasta kivihiilestä ja sähkön hinnan laskusta. Asia pitäisi kääntää täysin ylösalaisin. Juuri nyt meidän pitäisi miettiä, miten meillä olisi varaa maksaa energiasta riittävän paljon, jotta se voitaisiin tuottaa mahdollisimman suurelta osin ympäristöä kuormittamatta. 

Mikään panostus, mikään kuviteltavissa oleva tuki uusiutuville energianlähteille tuskin on ylimitoitettu, kun asiaa arvioidaan laajempana kokonaisuutena.

 

Jouko Lampila

 

Viimeksi muokattu päiväyksellä Jatka lukemista
0 kommenttia
0

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa Ahjo -blogi

Nyt en puhu ilmaston kuumenemisesta enkä kevään helteisistä päivänpaisteista. Kuumenemista on niiden ohella odotettavissa aurinkosähköjärjestelmien markkinoilla. Tästä oli nähtävissä selviä merkkejä Adato Energian viime marraskuussa pidetyssä seminaarissa.

Tanskassa oli vuoden 2012 alussa muutama kymmenen henkilöä, jotka tekivät päätoimisesti aurinkosähköjärjestelmien suunnittelua ja asentamista. Sitten Tanskassa astui voimaan antelias aurinkosähkön tuki alle kuuden kilowatin järjestelmille. Seurauksena oli, että yhden vuoden aikana Tanskassa asennettiin 450 megawattia eli lähemmäs 100.000 aurinkosähköjärjestelmää omakotitalojen katoille. Hyvää asiassa on, että Tanska saavutti vuodelle 2020 asetetut aurinkoenergian tavoitteensa kahdeksan vuotta etuajassa. Huonona puolena on, että kulunut vuosi 2013 on käytetty asennusten ja kattojen korjaamiseen.

Suomessa ei näytä olevan pelkoa siitä, että voimaan tulisi mitään erityisen anteliasta tukipolitiikkaa – jos sitten mitään. Toisaalta edelläkävijät ovat jo havainneet, että omaan käyttöön tuotettu aurinkoenergia on ihan kelvollinen investointi. Investointi maksaa itsensä reilusti takaisin käyttöaikanaan ja osaltaan torjuu ilmastonmuutosta. Samalla se takaa itse tuotetun sähkön hinnan pysymisen nykyisellä tasolla seuraavat 30 vuotta. – Ei hullumpi saavutus, jos markkinahinta nousee 4-8% vuodessa, kuten viimeiset vuosikymmenet.

Suomessa aurinkosähkön markkinat näyttävät kuumenevan enemmän tarjonnan kuin kysynnän osalta. Adato Energian seminaarissa oli tilaa 120 osallistujalle ja paikat myytiin loppuun ennätysajassa. No, seminaari uusittiin helmikuussa ja taisi sekin olla loppuunmyyty. Oleellista ja hienoa tietenkin on, että aurinkosähköstä kiinnostuneet yrittäjät ja myös sähköyhtiöt tulevat seminaariin hakemaan oikeaa tietoa. Verkkoon liitetyn aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin kesämökin 12 voltin järjestelmän pystyttäminen.

Oma lukunsa kuumenemisessa ovat tee-se-itse-miehet. Muutaman toteutuneen omatoimisen projektin kokemuksella voidaan kyllä todeta onnistumisen olevan mahdollista – ainakin kun käytetään asian ymmärtäviä opastajia ja sähköalan ammattilaisia kytkentöjen tekemiseen. Toisaalta sitten aika laajaltikin leviävissä rakennusalan lehdissä on juttuja, joissa aurinkosähköjä rakennetaan ”malliksi” todella amatöörimäisillä periaatteilla ja samalla annetaan lukijalle käsitys, että verkkokaupasta vain maailmalta vehkeet halvalla ja siitä pelittämään. Ei, ei ja ei!

Saksa on aurinkosähkössä kohtuullisen hyvä mallimaa, vaikka suuri aurinkosähkön kapasiteetti juuri nyt aiheuttaakin päänsärkyä siirtolinjojen riittävyyden osalta. Heillä on joka tapauksessa kokemusta yli 30 gigawatin aurinkosähkökapasiteetin rakentamisesta. Kun Saksan aurinkosähköliitolta kysyttiin itserakentajien osuutta kokonaisuudesta, eivät he aluksi oikein ymmärtäneet kysymystä. Sitten vastaus oli, ettei Saksassa rakenneta aurinkosähköjärjestelmiä itse. Vähintään 99,9% kaikista verkkoon kytketyistä järjestelmistä on ammattilaisten rakentamia.

Tähän asti Suomessa on ollut käytännössä alle kymmenen verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien rakentajaa, jotka ovat toteuttaneet useimmat projektit. Pian tarjoajia tulee olemaan moninkertainen määrä. Osa heistä ymmärtää, mitä ovat tekemässä. Osa haluaa ratsastaa uuden buumin varassa ja kertovat ja tekevät vähän mitä sattuu. Asiakkaan vaikea tehtävä on erottaa nämä tarjoajat toisistaan.

 

b2ap3_thumbnail_D800-55989_yleis.jpg

Ilmailumuseon auditorioon Vantaalla oli saapunut salin täydeltä aurinkosähköstä kiinnostunutta yleisöä.

 

b2ap3_thumbnail_D800-55975_Jero_Ahola.jpg

Professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoi, että auringosta saadaan maapallolle 14,5 sekunnissa ihmiskunnan koko vuorokauden kulutusta vastaava energiamäärä.

 

b2ap3_thumbnail_D800-55997_Ina_Lehto.jpg

Energiateollisuus Ry:n asiantuntija Ina Lehto kertoi verkkoon liitettävien laitteiden teknisistä vaatimuksista ja muistutti, että verkonhaltijan kanssa on tehtävä sopimus ennen verkkoon kytkemistä.

 

Viimeksi muokattu päiväyksellä Jatka lukemista
0 kommenttia
0


Tilaa uutiskirje

Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja tilaa uutiskirje. Pysyt aina ajan tasalla aurinkoenergian kuulumisista.

Aurinko Lietso

Kauppahuone Lampila Osakeyhtiö
Leiniläntie 86
52550 Hirvensalmi

Puh: 010 666 5350
Email: info (at) lietso.fi

Ajankohtaista